Muuramen Vihreät

Poikkeuksellisesti nyt kerron samassa merkinnässä kahdesta eri kokouksesta, sillä edelliskokouksen blogittaminen valitettavasti jäi muiden menojen jalkoihin.

26.10.: Lomautuspäätökset

26.10. Valtuusto oli lyhyt, pääkohtana oli kysymys lomautustoimenpiteistä kunnassa. Lisäksi päätettiin vesi- ja jätevesitaksoista.

Lomautusesityksen alle kuuluivat kaikki kunnan työntekijät (joitain kotihoidon “akuuttihommia” ym. lukuun ottamatta) 5 vuorokaudeksi. Markus Leppiniemi (KD) esitti, että opettajien lomautukset rajataan 3 vuorokauteen, sillä 5 vuorokautta ei hänen mukaansa voida toteuttaa laillisesti näin tiukalla aikataululla.

Tämä oli minulle uusi tieto, jonka pohjalta lopulta kannatin Leppiniemen esitystä ja jätin eriävän mielipiteen, kun viiden päivän kokonaislomautus kuitenkin voitti. Päällimmäisimpiä syitä kantaani oli, että mielessäni pyöri tuoreehko tapaus, jossa Muuramen kunta tuomittiin maksamaan lähihoitajalle korvauksia perusteetta ketjutetuista työsopimuksista – tämä tuli kunnalle kalliiksi ja toi myös paljon negatiivista julkisuutta.

16.11. Veroprosenttikokous – jännäksi meni!

Marraskuun kokous oli jännittävä ja paikoin jopa tunteita pintaan nostanut veroprosenttiaiheiden takia.

Kokouksessa esiteltiin tuore paperi kunnan omistajapoliittisista linjauksista. Esittelyn jälkeen ehdotin, että linjaukset pitäisi laittaa myös nettiin kuntalaisten nähtäväksi, ja esittelijä piti tätä hyvänä ideana, joten toivottavasti näin tapahtuu!

Itse veroprosenteista äänestettiin. Tuloveroprosenttiin oli aluksi kolme esitystä: säilytys 19 %:ssa, nosto 19,25 prosenttiin ja nosto 19,5 prosenttiin. Toisella äänestyskierroksella vastakkain olivat 19,25 ja 19,5 %, ja myös itse kannattamani korkeampi korotus voitti äänin 18-17.

Budjetti oli tehty toki ns. tasapainoon myös 19,25 veroprosentilla, mutta siitä jäi paikoin selvä ylioptimismin maku ja juustohöyläsäästämisen meininki. Tärkeää on turvata ensi vuodelle sekä palvelut että vaatia nyt aito rakenneuudistus, jonka tekoon saatetaan tarvita ulkopuolinen tekijä (lisäkuluja) tai tehokkuusporkkanoita (lisäkuluja nekin).

Kiinteistöveroprosenttiin tuli kunnanhallitukselta roima korotusesitys: yleinen kiinteistövero 0,75 -> 1,00 %; vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,3 -> 0,5 %; muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti 0,85 -> 1,1 % ja rakentamattoman (mutta rakennusvalmiin) tontin veroprosentti (0?) -> 2 %. Keskustaryhmä esitti lievempiä korotuksia, mutta pohjaesitys voitti äänin 18-17.

Itse kannatin reilua korotusta, sillä nähdäkseni nyt valitut uudet kiinteistöveroprosentit ovat paremmin sopusuhdassa siihen tosiasiaan, että rakennukset ovat eritoten Suomen ilmastossa melkoisia ympäristökuormittajia; jos korkeampi vero saa jonkun rakentamaan edes vähän pienemmän rakennuksen tai tehostamaan lämmitystä säästääkseen veronousun verran rahaa, on korotus tehnyt juuri minun toivomani tehtävän.